D-mannoosi vai karpalo?

Mitä D-mannoosi on? 

D-mannoosi on luonnossa esiintyvä yksinkertainen sokeri, joka metaboloituu vain pieninä määrinä. Ylimääräiset määrät erittyvät nopeasti virtsaan, joten D-mannoosi ei häiritse tervettä verensokerin säätelyä. D-mannoosi edistää virtsateiden ja virtsarakon normaalia toimintaa puhdistamalla ja ylläpitämällä virtsarakon limakalvon terveyttä. 

Karpalo – punainen, hapan marja 

Karpalo on vetisten soiden ainavihanta puolukkakasveihin kuuluva varpu, joka sisältää antibioottisia aineita. Marjoja käytetään rohtona antibioottihoitojen tukena kuumetautien ja virtsatietulehdusten hoitoon, sekä vähähappoisen tai hapottoman vatsan, silmätulehdukseen ja suun sammaksen hoitoon. 

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi karpalon vuoden 2001 rohdoskasviksi. Martat valitsivat karpalon vuoden 1999 nimikkomarjaksi. 

D-mannoosi ja karpalo virtsateiden hyvinvoinnin tukena 

Saksalaiset tutkijat havaitsivat 1800-luvulla, että karpalo sisältää hippurihappoa, joka vastustaa virtsateissä asuvia bakteereita. 1920-luvulla karpalomehun käyttö virtsatietulehdusten hoidossa yleistyi ja lääkärit totesivat, ettei tulehdusta aiheuttava kolibakteeri (Escherichia coli) viihdy virtsateissä karpalon tehdessä virtsan happamaksi. Nykyaikaisin menetelmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että karpalo on tehokas virtsatieinfektioiden ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Prosyanidiinit saattavat vaikuttaa myös paksusuolessa eliminoimalla suolistossa olevat Escherichia coli-bakteerit, jotka usein ovat virtsatieinfektion aiheuttajia. 

Ruokana ja mehuna karpaloa voi käyttää rajoituksetta, sillä haittavaikutuksia ei tunneta. Marjoja voi keittää kiisseliksi, sekä lisätä esimerkiksi salaatin, uuniruuan, leivonnaisten, puuron, jugurtin, viilin, smoothien tai myslin joukkoon. Marjoja voi myös pakastaa ja kuivattaa, tai valmistaa soseeksi, mehuksi ja hilloksi. Syyskarpaloissa on paljon hyytelöitymistä edistävää pektiiniä, joten niistä voi valmistaa hyytelöä ja marmeladia. Karpalon kirpeä maku johtuu erilaisista luontaisista hapoista, kuten omena-, sitruuna- ja bentsoehaposta. Karpalot sisältävät luonnostaan marjojen säilymistä edistävää bentsoehappoa. Lisäsi karpalo on hyvä C-vitamiinin, sekä kuidun lähde. Elintarviketeollisuus valmistaa karpalosta marjajauheita, -rouheita, soseita, hilloja ja mehuja. Ravintolisänä karpalovalmisteita ja D-mannoosia myydään terveys- ja luontaistuotekaupoissa kapseleina ja tabletteina. 

D-mannoosin ja karpalon hyödyt

Sokerittoman karpalomehun juomisen (240 ml päivässä) tai 0,5 g karpalojauhetta sisältävien karpalokapseleiden syömisen päivässä on havaittu toistuvien virtsatieinfektioiden ehkäisyssä estävän bakteerien kiinnittymistä limakalvoille ja happamoittavan virtsaa.

2 grammaa D-mannoosijauhetta päivässä on havaittu toistuvien virtsatieinfektioiden ehkäisyssä estävän bakteerien kiinnittymistä limakalvoille.

Lähteet 

Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001
Ravintolisäwiki
Luontoäidin kotiapteekki, kasvilääkintä ja luontaishoidot, Virpi Raipala-Cormier, 9. painos, WSOY, Juva 2009 
Arktiset aromit
Duodecim Terveyskirjasto, Virtsatietulehdus aikuisilla

Tiia Karhi
Psykokinesiologi