Etusivu » Terveys » Kivennäisaineet ja hivenaineet » Kromi
Kromi on makroravintoaineiden, rasvojen ja hiilihydraattien, aineenvaihduntaan osallistuva hivenaine, joka säätelee hermosolujen toimintaa, seerumin kolesterolitasoja, virtsan sokeripitoisuutta ja sikiön sokeriaineenvaihduntaa, sekä lisää hengitykseen liittyvää solujen hiilidioksidituotantoa ja lihassolun supistukseen tarvittavaa energiamäärää.
Kromia tarvitaan maksan sokeriaineenvaihdunnalle tarpeellisen fosfoglukomutaasi-entsyymin toimintaan magnesiumin kanssa, sekä sarveiskalvon kirkkaana pitämiseen.
Kromin saanti ravinnosta on suomalaisilla vähäistä. Sen tarve on normaalia suurempi diabeetikoilla, stressaantuneilla ja vanhuksilla. Kromin määrän vähentyminen elimistössä ikääntymisen myötä saattaa vaikuttaa ylipainon kerääntymiseen.
Kromi vaikuttaa näläntunteeseen ja makeanhimoon, ja sitä käytetään ravintolisänä makeanhimon hillintään. Kromia myydään kromipikolinaatti-muodossa.
Kromi on saatava ravinnosta, sillä elimistö ei pysty valmistamaan sitä itse. Kromin lähteitä ovat hiiva, kananmunan keltuainen, maapähkinä, maksa, täysjyvävilja, vehnänalkio, viinirypäle ja äyriäiset.
Päivittäisen saannin vertailuarvo kromille on aikuisille 50-200 μg. Turvallisena päiväannoksena aikuisella pidetään 10 mg/vrk (10000 μg/vrk).
Kromin puutosoireita ovat äkillinen nälän tunne ruokailun jälkeen, makeanhimo ja verensokerin voimakkaat vaihtelut.
Kromin liikasaannin oireita ovat sinkin ja raudan imeytymisen heikkeneminen, hermostoperäiset oireet ja myrkytysoireet, kuten ripuli, verenvuoto suolesta ja maksatulehdus. Yli 500 mg/vrk voi aiheuttaa myrkytystilan.
Ostoskori on tyhjä.